TE-palvelut siirtyivät valtiolta kunnille
Käsillä on iso julkisia työllisyyspalveluita koskeva muutos. Vastuu julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä siirtyi vuoden alussa valtiolta kunnille ja valtion TE-toimistot lakkautetaan. Uudistus on historiallinen siinä missä taannoinen sote-uudistuskin oli. Suomeen syntyi 45 kuntien muodostamaa työllisyysaluetta. Haapavesi kuuluu Raahen työllisyysalueeseen.
Uudistusta perustellaan kuntien valtiota paremmalla kyvyllä hoitaa työllisyyttä, sillä tuotantorakenteessa, työvoimassa ja koulutuksessa esiintyy suuria alueellisia eroja. On sanottu, että uudistuksen myötä kunnat pystyvät hyödyntämään talouskasvupotentiaalinsa aikaisempaa tehokkaammin.
Uudistuksen ydintä sanotaan kannustavaksi rahoitusmalliksi. Mitä pidempään työtön on työttömänä, sitä pienemmäksi hänen työttömyysetuutensa käy. Myös kuntien talous kärsii, jos työttömät eivät työllisty nopeasti, sillä mitä pidemmiksi kuntalaisten työttömyysjaksot venyvät, sitä suuremman osan kunta joutuu maksamaan heidän työttömyysetuuksistaan.
Uudistus laajentaa kuntien vastuun työttömyysetuuksien rahoituksesta koskemaan työmarkkinatuen lisäksi peruspäivärahaa ja ansiopäivärahan perusosaa. Samalla kuntien osuus työttömyysetuuksien rahoittamisesta kasvaa portaittain, mikäli työttömyys pitkittyy. Rahoitusosuus alkaa sadan työttömyyspäivän kohdalla kymmenen prosentin suuruisena ja kasvaa suuremmaksi aina sadan työttömyyspäivän välein.
Aiemmin tällainen ”sakkomaksu” lankesi kunnille vain työmarkkinatuen osalta. Aiemmin kunnat myös vapautuivat rahoitusvastuusta, jos työtön osallistui työllistymistä edistäviin palveluihin. Jatkossa työttömän osallistuminen palveluihin tai kuntouttavaan työtoimintaan ei kuitenkaan enää vaikuta kunnan rahoitusvastuuseen.
Uudistuksen rahoitusmalli asettaa meille kovan kannustimen kitkeä kuntalaisten työttömyyttä ja pitää heidän työttömyysjaksonsa lyhyinä. Se kannustaa aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan ja investointeihin.
Valtion työllisyyspalveluihin käyttämä rahoitus siirtyi kunnille uudistuksen mukana. Rahoitus ei kuitenkaan kata kuntien kohtaamia kustannuksia. Lisäksi työttömien osallistuminen palveluihin merkitsee kunnille rahanmenoa.
Edullisinta on, että työttömät löytävät itselleen mahdollisimman nopeasti mitä tahansa työtä. Uhkana on, että työttömyyden kasvaessa kuntien osuudet etuuksien rahoittamisesta nousevat niin korkeiksi, etteivät niiden rahat riitä muiden lakisääteisten palvelujen pyörittämiseen.
Toivoa sopii, ettei tästä tehtävästä tule ”piikki auki” palvelua, jonka kustannuksia ei pystytä etukäteen arvioimaan.
Esa Jussila, kaupunginjohtaja
Tytäryhtiöt ovat elinvoimapolitiikan työkaluja
Miten Haapavesi pystyy hyödyntämään talouskasvupotentiaalinsa nykyistä tehokkaammin? Mikä on kaupungin tytäryhtiöiden rooli tässä? Ovatko ne osinkoa maksavia lypsylehmiä vai kaupungin elinvoimapolitiikan työkaluja?
Haapaveden Teollisuuskiinteistöt Oy rakentaa ja vuokraa toimitiloja yrityksille Haapavedellä. Se mahdollistaa näin yritysten ihmisiä työllistäviä investointeja, mikä lisää kaupungin elinvoimaisuutta. Haapaveden Teollisuuskiinteistöt Oy:n omistamissa toimitiloissa on noin 300 työpaikkaa.
Toimitilaedellytysten luomisessa Haapavedellä onkin pitkät ja kunniakkaat perinteet. Ensimmäinen vuokrahalli rakennettiin jo 1960-luvun alkuvuosina. Alkaneen vuoden aikana myös Pohteelle vuokratut sote-tilat siirretään tytäryhtiön kautta vuokrattaviksi toimitiloiksi.
Toimitilojen rakentaminen nopeasti ja joustavasti yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin on tarkoituksenmukainen toimintatapa kaupungin kehittämisessä. Kaupunginvaltuusto onkin juuri hyväksynyt säännöt, joiden puitteissa toimitilarakentamista voidaan rahoittaa.
Ideana on sijoittaa kaupungin rahoitusomaisuuden tuottoja kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta yritysten toimitiloiksi Haapavedelle. Näin pääoma tuottaa haapavetisille elinvoimaa myös työpaikkojen muodossa. Työpaikat ovat kuntalaisille tärkeitä. Ne ovat usein perusteena asua kauniissa kaupungissamme. Ja asuminen tuottaa verotuloja sekä valtionosuuksia, joilla kaupungin palveluita pyöritetään.
Toimitilarakentaminen on siis yksi keskeinen keino paikkakunnan potentiaalin hyödyntämisessä. Sijoitetulle pääomalle saadaan vuokratuottoa ja työpaikoista elinvoimaa paikkakunnalle. Muutkin tytäryhtiöt, kuten Kiinteistö Oy Haapa-Asunnot ja Haapaveden Vesi ja Energia Oy, palvelevat tätä samaa tarkoitusta. Niiden avulla parannetaan Haapaveden elinvoimaisuutta.
Esa Jussila, kaupunginjohtaja
Tietoa hallinto- ja hyvinvointijohtajien viroista
Somessa ja puheenvuoroissa esiintyy hämmentävää tietoa Haapaveden hallinto- ja hyvinvointijohtajien virkoihin liittyen. Tarja Pirkkalainen on toiminut hallintojohtajan avoimen viran hoitajana 6.11.2023 lukien. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan hän hoitaa virkaa siihen saakka, kunnes virka täytetään.
Pirkkalaisella on pitkä kokemus Haapaveden kaupungin hallinnossa, viimeksi tietohallintosihteerin tehtävässä. Hänellä on tradenomin tutkinto ammattikorkeakoulusta, kaupan ja hallinnon alalta eli viran kelposuutta vastaava tutkinto. Hän on siis paitsi kokenut, myös pätevä avoimen viran hoitajaksi.
Hallintojohtajan paikka katsottiin hyväksi täyttää vakinaisesti hieman lomittain kaupunginjohtajan viranhoidon aloittamisen kanssa, jotta molemmissa keskeisissä viroissa ei olisi samanaikaisesti uusi henkilö perehtymisvaiheessa Haapaveden asioihin. Itse tulin kaupunginjohtajaksi noin kahdeksan kuukautta sitten, joten hallintojohtajan viran täyttäminen ei missään nimessä ole voinut tulla ajankohtaiseksi vielä kuluvan syksyn aikana, kesken talousarvion laadintaa ja muutosneuvotteluja. Lisäksi muutosneuvottelujen tulos vaikuttaa laajasti moniin, myös hallinnon, tehtäviin.
Millekään organisaatiolle ei jatkuvuuden kannalta ole hyväksi vaihtaa useaa henkilöä keskeisestä johdosta samanaikaisesti, ellei siihen ole pakottavaa tarvetta. Nyt ei ole ollut. Olemme voineet keskeytyksettä johtaa kaupunkiorganisaatiota hallitusti ja hyviä hallintotapoja noudattaen, vieläpä taloudellisesti ja toiminnallisesti poikkeuksellisen vaativassa tilanteessa.
Harhaanjohtavaa keskustelua esiintyy myös hyvinvointijohtajan viran perustamisesta, josta päätöksen teki kaupunginhallitus yksimielisesti. Siis kaikki hallituspuolueet ovat olleet viran tarpeellisuudesta yksimielisiä ja asialle on laaja kaupunkilaisten tuki ja tarve. Suvi Haikola on avoimen viran hoitaja toukokuun 2025 loppuun saakka. Viran vakinainen täyttäminen tulee ajankohtaiseksi keväällä ennen sitä.
Sekä hallintojohtajan että hyvinvointijohtajan virkojen täyttämiseen liittyvät asiat on hoidettu avoimesti ja hyvää hallintotapaa noudattaen palveluiden jatkuvuutta ja laatua vaalien. Tämän ovat kaikki kaupunkilaiset voineet kokea toimivina positiivisina palveluina sekä avoimena hallintona.
Esa Jussila, kaupunginjohtaja
